Ajattelin muutaman sanasen tallettaa filippiini-ruosta. Tiedan, etta ainain yhta hyvin laheista henkiloa aihe saattaa kiinnostaa...helppo paatella kenesta kyse??
Jo ennen matkaa yksi tyokaverini varoitteli paikallisesta ruosta, ettei se kummoisesti makunystyroita kutkuttele. Sen verran myonnan, etta ei tama mitaan gourmeeta ole ja mausteitakaan ei ruokiin paljoa viskella. Riisia syodaan joka aterialla (myos valipaloilla). Kananmunaa tulee syotya suonia paukutellen ja kasviksia ruoista on vaikea loytaa. Ei kuulosta kovin maukkaalta, mutta alkaa kuvitelko ettei taalta niita todellisia helmiakin loydy.
Ensimmainen ruoka, johon rakastuin ja soin paivittain viikon ajan oli Beef Tapa. Kananmunaa, riisia ja aurinkokuivattua naudanlihaa. Paalle etikkaa ja voila..nam nam. Nain simppeleita ruokia suurin osa on. Etikkaa muuten taalla kaytetaan todella monessa ruossa ja viela lautasella sirotellaan paalle. Ehka tama ja hirmuinen sokerin kaytto selittaa maankattavan hampaidenputoamis"taudin". Toinen samantapainen herkku on paikallinen erikoisuus Corned Beef (nautasailykepikkelssi?) ja sita syotiin viimeksi tanaan. Molemmat naista ovat aamupaloja...aika raskasta eiko?
Paaruoista ehdottomaksi suosikisi on noussut pork/chicken Adobo. Taas etikassa keitettya ja aivan mahdottoman hyvaa. Tata taytyy opetella tekemaan kotonakin. Paaruokien osalta luulin etukateen ennen tanne saapumista pystyvani kirjoittamaan kalaruoista ison litanjan, mutta kalaruoat ovat olleet pettymyksia. Kalat ovat olleet valilla mutaisen makuisia, mauttomia ja limaisia. Parhaaksi kalaruoksi osoittautui snorklausretkella rannalla grillaamamme kala. Alkumatkasta kaytiin muutamassa paikassa, jossa saat valita kalat/ravut elevalta, joko akvaariosta tai tiskilta ja viereinen ravintola kokkaa ne haluamallasi tavalla. Saimme mm. musteessa kypsennettya mustekalaa..hyvin pelottava kokemus joka jatti hampaat mustaksi. Kaloilla taalla on hauskoja nimia kuten lapu-lapu, bangus, bulok-bulok, maya-maya, tilapia...
Jalkiruokia taalla listoilla ei nay. Tai sitten ne eivat meille nayta jalkiruoilta. Esim. jaateloita saa maustettuna juustolla ja maissilla(nama ilmeisesti erittain suosittuja). Aito filippiinilainen herkku on halo-halo. Jaata, maitoa, banaania ja pikkupala vanukasta. Hurjimmissa paikoissa tama hoystetaan viela sailotyila pavuilla ja maissilla. Not my favorite. Hedelmat taalla ovat huikean hyvia, tosin valikoima on pienempi, mita kuvittelin. Naista tehdyt shaket ja smoothiet ovat muy bien!
Filippiineilla ei kayteta veista. Poytaan katetaan aina lusikka ja haarukka. Aluksi pihvin nirhiminen nailla kahdella oli hiukan hankalaa, mutta nyt jo tuntuu silta, etta tavan voisi ottaa kotonakin kayttoon. Hassua on myos, etta ateriemien paat ovat kaaritty paperiin tai ne lilluvat vesikupissa (karpasten takia?). Jos tilaat pullon juomaa on pullon paa kaaritty myos paperiin. Aitoa kahvia on taalla harvassa. Kahvin saat muruna pikkupussissa, kuten maitojauheenkin. Naista muruista et kauheasti joudu pulittamaan, kuten et myoskaan paikallisesta tupakka-askista n.12pesoa eli 20senttia.
Ruoan sailytyksesta saattaisi suomalaisella terveystarkastajalla olla huomautettavaa. Marketeilla, jossa kansa tykotarpeensa hakee lihat, kalat kasvikset ovat kaukana jaakaapista. Joskus kalojen paalle nakee muutaman jaapalan, mutta useimmiten niita sailytetaan laatikoissa, puukoreissa tai ihan poydalla. Sama patee muuhunkin lihaan. Kauppiaat istuvat jalat poydilla ja loyhyttelevat viuhkalla karpasia pois. Sama kylman valttaminen nakyy ravintoloissa. Sellaiset ravintolat, joihin paikallisillakin on varaa, tekevat ruokansa aamulla. Asettavat ne kadun viereen, joko kattilohin, joihin voit kurkistaa tai lasikaapin sisalle, joista ruokia sitten myydaan niin pitkalle, kun tavaraa riittaa. Tarjoiltaessa ruokia ei lammiteta enaa uudelleen. Ruoat naissa ovat halpoja ja hyvia. Perus filippiinilaista kotiruokaa. Taytyy myontaa, etta muutamamien vatsanvaanteiden jalkeen on ollut pakko valttaa naita paikkoja...esim ennen bussimatkaa :D
Viela kokeilematta on balut. Osaksi kehittynyt kananpoikanen. Nama pienet kananpoikaset kuoriutuvat n.28.paivana ja niita syodaan viela 27.paivana, tosin normi on kai reilut kymmenen paivaa. Syodessa kuulemma rustot narskuvat hampaissa ja hoyhenet kutittavat kitalakea. Nain kerran jo sellaisen sailottyna ja jos sita meinaan maistaa niin voi olla, etta kayn ensin ostamassa pullon tanduayta. Toinen erikoisuus on durian, pierulta haiseva hedelma, joka maistuu kuulemma erittain hyvalta. Durian on isompi kuin paani ja sita ei sisatiloissa voi syoda silla haju jaa matelemaan pitkaksi aikaa. Tata haluan ehdottomasti maistaa, paikka vaan pitaa loytaa.
Viela muutama paiva jaljella ennen lentoa vietnamiin ja eikohan me jatketa samalla lihaa ja riisia linjalla. Manilan yolliset katugrillit on viela testattava. Tiina
Mikokin kirjoitti. Hevonen on pop-teksti ->
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti