Khmerien loistoa!

Viikko vierahti Phenom penhssa jonkin paikallisen riivajasuupopon kanssa. Sedan maaraamat tabletit ottivat viimein vallan tasta suuni saastuttaneesta vintiosta ja ruokaa saa taas viimein syotya kunnolla. Tosin Mikon saama ruokamyrkytys jatti pienen epailyksen kaikkea jo valmiiksi padassa seisovaa kohtaan.
Vihdoin paastiin jatkamaan matkaa ja hyvin innoissamme silla seuraava kohteemme on satoja temppeliraunioita esitteleva Siem reap. Matka oli kuuma ja maisemat aavikkoista. Kambotzan makeavesitilanne on suht kriittinen ja kuulemma lentokoneesta naat Kambotzan ruskeana laikkana. Kuivaa siis on! Pysahdyttiin muutamaan otteeseen paikallisille valtatie grilleille, joista poperoksi voit jarkyttavista kasoista valita itsellesi valkosipulilla hoystettyja lintuhamahakkeja, grillattuja heinasirkkoja tai vaikka mehevaksi keitettya kilpikonnaa kuoren kera. Uusien popojen hommaaminen elimistoon ei jostain kumman syysta houkuttanut silla hetkella. Paastiin Siem Reapiin ja paikka oli juuri sita mita ennalta odotettiin; guesthouseja vierivieressa, huutelevia myyjia, tuk-tuk-kuskeja ja hinnat korkeita. Mutta eipa ihme...tanne asti kannattaa kylla raahautua maailman toiselta puolelta, vaikka karsisikin ylitsepaasemattomasta turisti-inhosta.
Siem Reapin temppelit rakennettiin vuosien 802-1432 valilla. Nama sadat temppelit tai niiden rauniot ovat Burmasta-Vietnamiin ulottuneen Khmer-kuningaskunnan luuranko. Tama empiiri oli miljoonan ihmisen asuttama siina vaiheessa kun Lontoo oli 50 000 ihmisen kylapahanen. Jokainen kuningas yritti paihittaa toisensa rakentamalla itselleen edellista hienompia temppeleita. Temppelit loydettiin viidakon syomana 1860 ja nykyaan ne ovat Kambotzalaisten kansanylpeys, inspiraation lahde ja pyhiinvaelluskohde.
Otettiin huimanhintaiset 3 paivan passit ja oma tuk-tuk kuskimme Jia. Aamuauringon vasta kurkkiessa lahdettiin kohti temppelialuetta. Eipa se aamulla sen ihmeellisemmalta tuntunut: Mennaan katsomaan TOSI vanhoja temppeleita ja napsitaan kuvia. Mutta kun eteemme parahti Bayon; 54:n tornin temppeli, jotka olivat koristeltu 216:lla kultaisesti hymyilevalla ihmista isommilla Avalokiteshvaran veistoksilla, oli olo hyvin pieni ja aivot liian suppeat kasittelemaan sita. Enka pysty tahankaan sita sanoin kertomaan. Paivaan sisaltyi n.10 temppelia. Toiset pienempia, toiset isompia toiset koristeellisia, korkeita tai viidakon syomia. Viimeiseksi jatettiin kaikkien temppleiden aiti: Angkor Wat. Kuten lonely planetkin toteaa, etta tuskin koskaan saat enaa samaa selkarankaa kutkuttavaa tunnetta, kun kavelet Angkorin porteista sisaan. Maailman suurin uskonnollinen rakennus, joka rakennettiin kuningas Suryavarmanille hautajaistemppeliksi (aikamoinen kaveri taytynyt olla). Angkoria reunustaa 1,5km pitka muuri, 235m levea "veranta" ja 475m pitka korotettu keskikaytava. Paikan suuruutta ei mitenkaan voi kuvata numeroin. Upea! Miettikaa miten paljon ihmisvoimaa tarvitaan tallaiseen rakentamiseen, kun kaikki nama on tehty tonneja painavista kivista. Ja lisaksi jokaikinen kulma on nakutettu koristeita, nymfeja tai buddhia tayteen. Nykyaan sodan jaljilta vahissa olevat elefantit ovat olleet suuressa osassa naiden temppelien kokoomista.
Toinen paiva aloitettiin viela aikaisemmin, jotta nahdaan Angkor Wat auringonnousun aikaan. Samaan tapaan kierrettiin polttavan kuumassa auringossa temppelita tosin hiukan lyhyemmalla kaavalla. Turistirysat ovat houkuttaneet alueille kaikennakoista kaupustelijaa. Tassa hiukan antia alueella n. joka 30sek valein kaytavasta keskustelusta lapsimyyjien kanssa: "Ladyyyy 1 for 1 dollaaaar. No thank u. Ladyyyy buy something. No thank u. I'm not intrested. 2 for 1 dollaaaaar. No thank u. I already got one. Buy some more. Good price for u. Good luck for me. 3 for 1 dollaaaar. No thak u. You break my heart if u don't buy". Ja tata jatkuu niin kauan kunnes saat jo 15korua dollarilla tai paaset alueelle jonne tarvitset lipun. Ja kun naita hyorii ymparilla tusina.
Dollareista ja rahasta puheenollen, olen sairastunut Madventuresinkin varoittelemaan sniiduilusyndroomaan. Madventuresin mukaan oireisiin kuuluvat: puolentunnin lisakavely etsiessa kauppaa, josta saisi sampylan 4snt halvemmalla kuin edellisesta(kavi pyykkien kanssa ja pyykit jai viematta), raivokohtaukset tingittaessa halvoista tuk-tuk kyydeista(ei nyt raivoa mutta arsytysta) ja protestinomainen aterioiden valiinjatto, jos vaikuttavat kalliimmilta kuin edellisessa kaupungissa (mentiin kaupasta ostamaan leipaa ja sulatejuustoa). Heh. Taidan ottaa Madventuresin ohjeista neuvoa ja tunnistinkin oireet ja toimin. Sniiduilu loppukoon sanoin mina ja paatin tehda jotain! Vuokrasin polkupyoran 1$ paiva ja pitaa palauttaa vasta klo23.00. Hyva diili! :D hehhe..pikkuhiljaa!