Vaikka matkaa varten on luettu opukset kymmeneen kertaan, uusia nettisivuja kyseisistä maista ei vaan enää tahdo löytyä ja tavaratkin matkaa on jo pitkälti ostettu, niin silti matka ei vaan ihan täysin ole tuntunut todelta. Sitten se pirulainen iski viime viikolla...Aaappuva alle 2kk lähtöön...ok se on pitkä aika, mutta hemmetti kun tätä on odottanut kun joulua lapsena niin ei enää toi aika tunnu miltään! Miten lyhyt aika n.47 päivää on (aikamoiset kylmät väreet tuli) Ja miten lyhyt aika sen on valmistautua siihen, että täältä on pois 4 kokonaista kuukautta. Kiire on...lähinnä sen takia, että paiskitaan molemmat duunia kuin muurahaiset keon sorruttua. Kiire olis hoitaa asioita, jotka koti Suomessa rullaa, vaikka ei täällä ollakaan; asunnot laskut, postit yms. Kiire olis nähdä ystäviä. Kiire olis kirjottaa tätä blogia jo ennen matkaa(nyt saikulla silmät sumeena hetken jaksaa). Kiire olis jo lentokoneeseen ja katse aurinkolasien läpi valkoisille hiekkarannoille, mereen, palmuihin, halpaan herkkuruokaan :) Noh yritetään keretä!
Kiireestä vielä. En kyllä ehkä näin lyhyellä aika välillä suosittele kenellekään näin pitkän matkan suunnittelua (ellet ole voittanut lotossa). Tai ainakaan tälläiseen, jossa kierretään maita suht paljon...eli rahaa tulee palamaan, vaikka maat kuinka halpoja oliskin. Mehän alettiin matkaa suunnittelemaan heinäkuussa...elokuun lopussa lentolippurahat oli kerätty ja sen jälkeen alkoi vasta varsinaisen matkakassan säästäminen. Ja jos ollaan varattu n. 40e päiväbudjetiksi (suht reilu tuonne päin maailmaa, mutta antaa varaa esim harrastaa) niin laskekaapa itse mitä se tekee 4kk:lle ja kun aikaa on säästää se n.3kk ja samalla pitää maksaa täällä eläminen; ruoat, asunnot, laskut viisumit; matkatavarat... Ja kun osaa noita maksellaan vielä matkaltakin käsin niin **!! Ymmärtääkö nyt miksi sanotaan kokoajan, että ollaan töissä? :D
Ihmeellistä miten vähällä sitä pärjää...rahaa ei kulu mihinkään, jos oikein kärvistelee. Katsoo vähän kaappeihin niin ruokaahan loihtii vaikka mistä, vajaita rasva-ja shampoopurkkeja käyttäisi seuraavan vuoden ja vanhoilla vaatteilla ihan oikeasti näköjään pärjää. Voi vinde kyllä sitä kaikkeen havahtuu. Aika opettaavaa...rahankäytön abc siis opeteltu uudestaan. Aivan mahtavaa!
Henkilökohtaisesti esitän pahoittelut ystäville, työkavereille, vanhemmille ja myös tuiki tuntemattomille, joille mainostan matkaamme koko ajan. Koittakaa kestää seuraavat puoli vuottakin. Lälläslää :D ei kai! kestäkää... ei vaan pysty piilottelemaan sitä miten paljon tätä matkaa odottaa ja hassua on se miten tää vaan voi tuntua niin omalta jutulta ja tärkeeltä. Pakko päästä näkemään maailmaa. Unohtaa pähkäily opiskelujen ja elämän suunnan kanssa. Irtiotto! Filippiinit, Cambodia, Laos, Vietnam...here we come!
Tiina
lauantai 11. lokakuuta 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
