Viimaiset pari paivaa Manilassa olivat yhta juoksemista. Kaytiin kirkossa, pelaamassa biljardia, jalkahoidossa(miko haluaa korjata, etta vain tiina kavi) ja vahan valia syomassa. Len tosiaan vei meidat mukanaan joka sunnuntaiseen jmalanpalvelukseen yhdesta manilan monista katolisista kirkoista. Palvelu oli englanniksi, joten sita oli helppo seurata, mutta koska kaikki kayvat sunnuntaisin kirkossa osaavat he kaavan ulkoa...milloin polvistutaan, milloin otetaan kasista kiinni, haetaan ehtoollista tai vastataan papin puheisiin. Oltiin siis aika hukassa ja pokkuroitiin sinne tanne...hauska kokemus.
Maanantaina jatkettiin matkaa ja lahdettiin kohti Batangasia.. etelaan pain siis. Sielta otettiin botski kohti Romblonia joka on hyvin pieni saariryhma keskella Filippiineja. Matka kesti n12h yon yli. Pienet filippiinilaiset saivat vaannettya itsensa tuoleihinsa nukkuma-asentoon helposti, mutta meille tuotti hiukan vaikeuksia ja paikat puutui heti 2h jalkeen. Filippiinilaiset taitavat olla aika huonokuuloista porukkaa paatellen siita miten kovalla musiikkia kuunnellaan.."korvat hajoo"-kovaa ja hallavalia jos ihmiset nukkuu ymparilla. Tonnikalapurkissa huudatettiin tecnoa klo 2.00, rapia 2.45 ja sun muuta 10 kertaa yon aikana. Ihme kylla kukaan ei hairiintynyt ja nukkuminen jatkui entiseen tapaan. Huonot penkit, musiikki, muutama torakka ja oksentava filippiinilainen takasi suht lyhyen younen. Purkki paasi kuitenkin perille asti ja tuijotus roblon townissa oli kova...manilan jalkeen ollaan nahty 1 vaaleaihoinen ja taalla hornantuutissa taidetaan olla ainoat. Oltiin katsottu valmiiksi yopaikka n10km paasta ja paatettiin saastaa ja ottaa tricyclen sijasta paikallinen minibussi jeepney. Pysahdyttiin keskelle ei mitaan ja kuski naytti sormella jonnekin keskelle viidakkoa menevalle polulle. Sinne sitten ja hitto me kaveltiin ja mina jo rinkan painosta kaaduin kunolla persuksilleni loppumatkasta. Sitten tuli kyltti San Pedro Beach Resort...aah pikkiriikkinen paratiisi. Oma pieni nipahut-mokki, pieni valkoinen ranta, keskella viidakkoa ja kaikissa puissa kasvaa orkideoja. Niin kaunis paikka, etta varmasti ollaan pari paivaa. Tekemista taalla ei juuri ole, mutta juuri oikea paikka meille. Viime torstai aamusta kun lahdettiin Helsinki-vantaalle ollaan vaan juostu ympariinsa. Ei vois olla paremmin..palmumajan kuistilla kesavaatteissa ja meri pauhaa edessa. Muy bien!!
Kertokaahan miten naa kay sellaisessa vessassa, jossa ei ole vessapaperia eika kasisuihkua tai mitaan vesiastiaa...intresting...ja naita on paljon!
Tiina
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tsaiba daiba. Oonpas kateellinen. Nyt voitte relata matkaväsymykset pois. Ei muuta ku beachille, drinkki käteen, rasvaa ruumiiseen ja reporankana makaatte kaks päivää, niin johan jaksatte taas (syökää välillä). Varokaa kuitenkin, ettei kookospalmu putoa päähän, voi käydä huonosti.
VastaaPoistawith loving regards
pike
Moi! Kun nyt kerran kysyit käyttöohjetta:
VastaaPoistaBeginners guide to the Indian toilet (Madventures)
http://www.youtube.com/watch?v=zUaCdkrRFrY
Onnea matkaan, Olli
Täällä mummi ja Tapsa lähettävät teille hyvää matkaa. Älkää syökö koiranlihaa, syökää kinkkua.
VastaaPoistaAlku näyttää sujuneen hyvin. Paljon paljon paljon terveisiä ja hauskaa matkan jatkoa teille reissunainen ja reissumies. Mummi ei ymmärrä tätä maailmanmenoa, kun näin helposti saa teille lähetettyä terveisiä ihan toiselle puolelle maailmaa. Minä mummi ajattelen teitä ihan joka päivä. Vielä sen verran, että varokaa käärmeitä ja leijonia ja kannibaaleja.
Heissan reissulaiset!!
VastaaPoistaVoi vitsi miten makeeta lukea teijän matkan kulusta. Me täällä olkkarissa fiilisteltiin teijän reissua, kun luin koko perheelle ääneen teijän tarinat.
Nautiskelkaa!!!
-katja- + muu perhe